Mikä on rahasto?

Sijoitusrahasto on pankin ylläpitämä sijoitustuote, johon voi sijoittaa rahaa. Rahasto sijoittaa sijoitussuunnitelman mukaisesti asiakkaiden varoja esimerkiksi useisiin osakkeisiin, velkakirjoihin tai muihin sijoitustuotteisiin.

Rahasto on kuin valmis osakesalkku, johon voi sijoittaa haluamansa määrän rahaa. Sen sijaan, että ostaisit itse 20 eri osaketta, voit ostaa yhtä rahastoa, joka sijoittaa varojaan kymmeniin osakkeisiin kerralla. Sijoittaminen rahaston kautta on siis helpompaa ja vaatii vähemmän omaa aktiivisuutta.

Sijoitusrahaston arvo vaihtelee sen sijoituskohteiden arvon perusteella. Perinteisen rahaston osuuden arvo lasketaan aina päivittäin, pörssilistatun ETF-rahaston joka hetki pörssimarkkinoilla.

Rahasto voi olla aktiivisesti hallinnoitu tai passiivisesti hallinnoitu. Aktiivisesti hallinnoidussa rahastossa rahastonjohtaja työntekijöineen tekee osto- ja myyntipäätöksiä kulloisenkin arvion ja sijoitussuunnitelman mukaisesti. Passiivinen rahasto taas seuraa tiukasti ennalta määrätyllä tavalla indeksiä tai muuta yritysrypästä.

Kun etsitään mahdollisimman helppoa tapaa, miten aloittaa sijoittaminen, tarjoavat rahastot tähän hyvän vaihtoehdon.

Näin toimii sijoitusrahasto:

Näin aloitat rahastosijoittamisen

Rahastosijoittaminen on helppo ja osakesijoittamista vähemmän aikaa vievä tapa sijoittaa omia rahoja. Rahastosijoittamalla voit aloittaa korkoa korolle -ilmiön hyödyntämisen vaivattomasti.

Rahastojen ostaminen on onneksi helppoa, ja homma on mahdollista tehdä vieläkin helpommaksi kuukausisäästösopimuksella, joita eri pankit tarjoavat.

Ennen kuin rahastoihin voi sijoittaa, on avattava arvo-osuustili tai muu sijoitustili. Monet pankit tarjoavat näitä, ja nykyään tarjolla on myös puhtaasti sijoituksiin keskittyviä palveluita.

Rahastosijoitustilin avaaminen onnistuu rekisteröitymällä valittuun palveluun, hyväksymällä alustan käyttöehdot ja sopimukset sekä vahvistamalla oman henkilöllisyyden esimerkiksi pankkitunnusten kautta tai lähettämällä kuvan omasta henkilöllisyystodistuksesta.

Sijoitusalustoja on monia, mutta tässä on suosituksemme rahastosijoittamiseen:

Seuraavaksi onkin aika päättää, mihin rahastoihin haluaa sijoittaa. Rahastot jakautuvat useaan eri osaan, ja markkinoilta löytyy mm. tällaisia rahastoja:

• Osakerahastot: Sijoittavat pelkästään tai pääosin osakkeisiin.
• Yhdistelmärahastot: Sijoittavat sekä osakkeisiin että velkakirjoihin eli korkoihin.
• Korkorahastot: Sijoittavat pelkästään tai pääosin velkakirjoihin.

Osakerahastoissa riskit ovat korkeimmat, mutta historiallisesti osakkeet ovat tuottaneet parhaiten. Mennyt ei ole tae tulevasta, ja on myös mahdollista menettää rahaa.

Osakerahastot ovat nykyään kenties suosituimpia, ja nekin jakautuvat vielä useaan osaan. Näihin palaamme vielä ihan tovin kuluttua.

Kun teet kuukausisäästösopimuksen esimerkiksi Nordnetille, voit automatisoida rahastosijoittamisen. Tällöin rahat sijoitetaan automaattisesti valitsemaasi rahastoon tai rahastoihin aina kuukausittain. Alkuun pääsee 15 eurolle kuussa.

Rahastosijoittaminen on passiivinen tapa sijoittaa. Koska rahastonhoitaja tekee sijoituspäätökset puolestasi, ei sinun tarvitse aktiivisesti seurata osakemarkkinoita tai sijoitusten kehittymistä.

Rahastosijoittamisessa on tärkeää olla pitkäjänteinen. Lyhyellä aikavälillä riskit ovat aina suuremmat, joten sijoitushorisontin on hyvä olla esimerkiksi yli 10 vuotta.

Sijoituksiin ei kannatakaan laittaa sellaista rahaa, jota tietää lähiaikoina tarvitsevansa. Kun sijoitusten antaa olla rahastossa, et joudu maksamaan välissä veroja ja rahasi pääsevät kasvamaan korkoa.

Muista kuitenkin, että voit myös menettää sijoittamasi rahat. Rahastosijoittamisessakin on riskejä. Muista aina tutustua kaikkiin sijoitustuotteisiin tarkoin.

Erilaiset osakkeisiin sijoittavat sijoitusrahastot

Sijoitusrahastoja maailmassa riittää. Kaikki eivät suinkaan ole samanlaisia, vaan sijoitussuunnitelmissa on merkittäviä eroja. Tässä muutamia esimerkkejä.

Indeksirahastot mukailevat sijoitussuhteeltaan jotain tunnettua indeksi, kuten Helsingin pörssin OMXH25-indeksiä, joka kuvaa 25 suurinta pörssiyhtiötä Suomessa.

Teemarahastot sijoittavat yhtiöihin jonkin teeman mukaan. Tarjolla on esimerkiksi teknologiaosakkeisiin sijoittavia rahastoja, vihreään energiaan sijoittavia rahatoja ja pienyhtöihin sijoittavia rahastoja.

ETF-rahastot ovat pörssilistattuja rahastoja. Niillä voi siis käydä kauppaa reaaliajassa pörssin kautta. Lue lisää ETF-rahastoista tästä.

Vastuulliset rahastot ovat teemarahastoja, jotka pyrkivät sijoittamaan vain vastuullisiin yrityksiin. Tätä kutsutaan myös ESG-sijoittamiseksi.

Rahasto voi olla aktiivisesti tai passiivisesti hallinnoitu

Aktiivisesti hallinnoiduissa rahastoissa kauppaa käydään aina tilanteen mukaan. Rahastonhoitaja tekee sijoituspäätöksiä ja voi muuttaa rahaston sijoitussuhdetta vaikka markkinatilanteen mukaan. Näissä rahastoissa hallinnointipalkkiot ovat isommat.

Passiivisesti hallinnoitu rahasto, kuten indeksirahasto, sijoittaa aina voimassaolevan suhteen mukaan “automaattisesti”. Rahastonhoitaja ei siis ota kaupoilla kantaa markkinatilanteeseen, vaan pyrkii seuraamaan indeksiä mahdollisimman tarkasti. Näissä rahastoissa hallinnointipalkkiot ovat alhaisemmat.

Rahasto voi maksaa osingot ulos tai sijoittaa ne uudelleen

Osa rahastoista maksaa osakeyhtiöiltä saatavat osingot suoraan sijoittajien rahastotileille. Toinen, ja yleisempi, vaihtoehto on, että osingot sijoitetaan automaattisesti uudelleen.

Lähtökohtaisesti osingot sijoittava rahasto on pitkäjänteiselle säästäjälle parempi ja verotehokkaampi vaihtoehto. Jos osinkotuottoja kuitenkin haluaa jo käyttää, sopii osingot ulos maksava rahasto paremmin.

Rahastosijoittamisen kulut

Kuten kaikkeen sijoittamiseen, myös rahastosijoittamiseen liittyy kuluja. Rahastosijoittamisessa näitä kuluja voidaan periä hallinnointikuluina, säilytysmaksuina, merkintäpalkkiona, myyntipalkkiona, valuutanvaihdon kuluina tai muina kaupankäyntikuluina.

Näitä kuluja rahastosijoittamisessa voi syntyä:

• Rahaston hallinnointipalkkio: Tämä on käytännössä kaikista rahastoista perittävä vuosittainen prosentuaalinen kulu, joka on pois rahaston vuosittaisesta tuotosta. Kuitenkin esimerkiksi Nordnetin Superrahastot * ovat kuluttomia tältä osin.
• Rahaston merkintä- ja myyntipalkkio: Jotkut alustat perivät komissioita rahaston ostamisesta ja myymisestä. Tämä kulu voi olla prosentuaalinen tai jonkin tietyn minimisumman mukainen.
• Säilytysmaksu: Rahasto-osuuksien säilytyksestä voidaan periä kuluja. Moni osakevälittäjä tarjoaa kuitenkin nykyään rahastojen säilytyksen maksutta.
• Valuutanvaihto ja muut vaihtelevat kulut: Kuluja voi syntyä esimerkiksi valuutanvaihdosta tai muista satunnaisista kaupankäyntiin liittyvistä kuluista.

Kulujen minimointi on yksi rahastosijoittamisen tärkeimmistä tehtävistä

Kulut on syytä pitää mahdollisimman alhaisina, sillä pieneltäkin kuulostava prosentuaalinen kulu voi tehdä yllättävän ison loven kokonaistuottoon pitkällä aikavälillä.

Helpointa kulujen minimointi on passiivisilla rahastoilla. Aktiivisissa rahastoissa etuna on aktiivinen kaupankäynti, joka voi joskus pienentää riskejä vaihtelevissa markkinapaikoissa. Yleisesti osakemarkkinoiden ennakointi on kuitenkin vaikeaa, eikä korkeiden kulujen ja aktiivisen hallinnoinnin välinen riskisuhde ole aina kannattava.

Vinkkimme on siis aina kaikissa tapauksissa pyrkiä minimoimaan kulut. Jos haluat aktiivisen rahaston, valitse ainakin sellainen, jossa kulut ovat mahdollisimman alhaiset.

Miten rahaston kuluja veloitetaan?

Rahaston kuluja veloitetaan päivittäin automaattisesti rahaston tuotoista. Kuluja ei siis veloiteta isompana könttänä, vaan päivittäin kulujen mukaan.

Rahaston juoksevat kulut sisältävät kaikki rahaston hallinnointiin liittyvät palkkiot, kuten kaupankäyntikulut palkkiot.

Kuluja syntyy yleisesti sitä enemmän, mitä enemmän kauppaa käydään. Passiivisessa rahastossa siis kauppaakin käydään vähemmän.

Mitkä ovat parhaita rahastoja?

Parhaan rahaston etsintä käy netissä kuumana. Kuka nyt ei haluaisi löytää sitä parasta rahastoa, johon laittaa rahat kiinni?

Rahastoja on mahdollista arvottaa monella tavalla, mutta yksikään niistä pelkästään ei ole aukoton. Tässä muutama vinkki jaotteluun.

• Parhaita rahastoja voi etsiä puhtaasti tuottojen perusteella. On helppo katsoa sijoitusalustalta, mikä rahasto on tuottanut eniten vuoden ja mikä 5 vuoden säteellä. Mennyt tuotto ei kuitenkaan ole tae tulevasta, ja esimerkiksi vuoden säteellä tuotot eivät todellakaan kerro koko totuutta. Millaisella riskillä sijoituksia on tehty, kuinka iso osa on mennnyt kuluihin ja pystyykö rahasto tuottamaan samalla tavalla tulevaisuudessakin?
• Rahasto voi etsiä myös puhtaasti kulujen perusteella. Alhaisemmat kulut ovat aina paremmat, mutta sijoitusrahastossa voi hyvin olla muita eroja. Mitä isommalle markkinalle rahasto sijoittaa, sen turvallisempi vaihtoehto se yleensä on.
• Rahaston kehitystä voi verrata referenssi-indeksiin. Jos rahasto sijoittaa vaikka suomalaisiin kasvuyhtiöihin, on hyödyllistä verrata rahaston kehitystä suhteessa Helsingin pörssin yleisindeksiin.
• Rahastoja voi verrata niiden sijoitusstrategian ja teeman mukaan. Itselle parhaiten sopiva rahasto voi hyvin olla sellainen, joka tuntuu omalta ja sijoittaa sellaisiin yhtiöihin, jotka itseä kiinnostaa.

Ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta parhaaseen rahastoon. Suosittelisimme kuitenkin aloittelijoille lähtökohtaisesti alhaisilla kustannuksilla varustettuja indeksirahastoja. Rahaston olisi lisäksi hyvä olla sellainen, että se sijoittaa laajasti isoille markkinoille maantieteellisen riskin vähentämiseksi – tai voit hyvin myös ostaa useampaa pienemmälle alueelle sijoittavaa rahastoa.

Maailmassa on lukuisia isoja rahastoyhtiöitä. Lisäksi monet suomalaiset pankit tarjoavat omia rahastojaan. Ainakin Nordnetiltä, OP:lta, Aktialta, Handelsbankenilta ja Nordealta löytyy omia rahastoja erilaisin teemoin.

Miten rahastoja ostetaan ja myydään?

Rahasto-osuuksia voi ostaa valitun sijoitusalustan kautta. Jos kyseessä on tavallinen rahasto, voit merkitä eli ostaa sitä sijoitusalustan määrittelemän minimisumman verran. Usein rahastoja voi ostaa jo muutamalla kympillä.

Tavallisesti rahaston ostotoimeksiannossa kestää muutama arkipäivä. Tähän vaikuttaa hieman rahaston sijoitustyyli ja muut tekijät.

Jos haluat myydä rahastoasi, se onnistuu ihan samalla tavalla. Rahaston myyntitoimeksiannossa kestää samoin yleensä muutamia arkipäiviä, ja sen jälkeen saat rahat tilillesi.

Rahat voi nostaa sijoitustililtä suoraan pankkitilille alustan ohjeiden mukaisesti.

Rahastojen verotus

Rahastot tarjoavat varsin verotehokkaan vaihtoehdon sijoittajille, maksat nimittäin veroa vasta nostaessasi rahaa ulos. Voit siis jättää rahasi rahastoon ilman välillisiä veroseuraamuksia.

Mahdolliset rahastosijoitusten tappiot voi vähentää verotuksessa. Jos siis myyt rahastoa tappiolla, nämä kulut ovat muiden sijoitusten pääomaverotuksessa huomioitavissa kuluina.

Suomessa rahastoista saatuja pääomatuloja verotetaan 30 % 30 000 euroon asti ja 34 % tämän ylittävästä summasta.

Suomen Finanssivalvonnan alaiset pankit, kuten Nordnet, OP ja vaikka Nordea, perivät rahastoa myydessä automaattisesti verot ennakonpidätyksenä.

Ainoastaan silloin, jos rahasto maksaakin osingot ulos, voit joutua jo välissä maksamaan veroja näistä saaduista tuotoista.

Lisätietoa verotuksesta antaa Vero.fi.

Sijoitusrahastojen hyvät ja huonot puolet

Rahastosijoittamiseen liittyy sekä hyviä että huonoja puolia. Taloudellinen.fi keräsi kasaan ja listoihin syyt, miksi rahastosijoittaminen kannattaa ja toisaalta syyt, miksi se ei välttämättä kannata.

Kannattaisiko juuri sinun sijoittaa rahastoihin vai ei? Tässä lista plussista ja miinuksista.

Rahastosijoittaminen on helppo vaihtoehto aloittelijoille, mutta monet toteavat sen fiksuimmaksi tavaksi sijoittaa myös myöhemmin. Kun osakepoiminta vaatii jatkuvaa osakemarkkinoiden seurantaa ja kykyä ottaa kantaa markkinoilla, rahastosijoittaminen on selvästi huolettomampi tapa.

Rahastosijoittaminenkaan ei kuitenkaan ole riskitöntä. Lyhyellä aikavälillä riski-tuottosuhde ei välttämättä ole niin hyvä. Lyhyttä kauppaa käyvän voikin olla hyödyllisempää tutustua treidaamiseen.

Yhteenveto – rahastosijoittaminen on useimmille hyvä vaihtoehto

Useimmille rahastosijoittaminen on mitä parhain tapa sijoittaa osake- ja/tai korkomarkkinoille. Rahasto on helppo sijoitustuote, vaatii vain vähän perehtymistä ja soveltuu hyvin pitkäjänteiseen säästämiseen.

Rahastotkaan eivät ole riskittömiä, eikä rahastoihin kannata laittaa sellaisia rahoja, joita tarvitsee lähiaikoina. Silti hyvin hajautetun osakerahaston riskit ovat tyypillisesti yksittäisiä suoria osakeostoja pienempiä.

Rahojen sijoittaminen on keskimäärin järkevämpää kuin niiden makuuttaminen nollakorkoisella tilillä. Inflaation noustessa rahan arvo vain laskee entisestään tilillä makuuttaessa, jolloin rahojen sijoittaminen on ainut tapa suojautua inflaation aiheuttamalta rahan arvon laskulta.

Lisätietoa rahastosijoittamisesta:

• Nordnetin indeksirahastot *
• Mihin sitä säästäis – video rahastosijoittamisesta
• Ilta-sanomat – Inflaatio ja sijoittaminen

Usein kysyttyä rahastosijoittamisesta

Huom! Tämä sivusto on tarkoitettu vain informatiiviseksi, eikä mitään Taloudellinen.fi-sivustolla tule ottaa sijoituskehotuksena. Sijoitusten historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta, ja voit myös menettää pääomasi. *Affiliate-linkki tekstin sisällä, voimme saada korvauksen klikkauksesta, mutta käyttäjälle ei aiheudu kuluja.