Osakesijoittamisen ohella korkosijoittaminen on yksi yleisimmistä tavoista sijoittaa ja kasvattaa varallisuuttaan. Korkorahastot on hyvä sijoituskohde erityisesti, jos haluat sijoituksesi arvolle pienempää vaihtelua kuin osakemarkkinoilla sekä hajauttaa sijoituksia kun salkkusi on osakepainotteinen.
Korkosijoittaminen on myös hyvä tapa hajauttaa omia omistuksia eri omaisuusluokissa. Tyypillisesti osakkeiden arvon laskiessa korkosijoitusten tuotto nousee.
Miten korkosijoittaminen oikein toimii? Siihen vastaamme tässä artikkelissa.

Sijoita osakkeisiin ilman komissiota tai moniin muihin kohteisiin.
61 % yksityissijoittajien tileistä menettää rahaa käydessään kauppaa hinnanerosopimuksilla tätä palveluntarjoajaa käyttäen.
Mitä on korkosijoittaminen?
Yksinkertaistettuna korkosijoittamisella tarkoitetaan sitä, että sijoittaja ikään kuin lainaa omaa pääomaansa pankille ja saa siitä korvauksena korkoa. Tälle laina-ajalle sovitaan tietty pituus ja sen päättyessä sijoittajalle maksetaan hänen lainaamansa pääoma takaisin ja sen lisäksi vielä lainan antamisesta maksettavat korot.
Korkosijoittamiseen on monia vaihtoehtoja, joissa tuotot muodostuvat eri tavoin. Esimerkiksi tilisäästäminen on eräänlaista korkosijoittamista, mutta sen tuotto muodostuu täysin eri tavalla kuin erilaisiin joukkovelkakirjoihin tai korkorahastoihin sijoittaessa. Tähän palaamme vielä myöhemmin.
Yleisimpiä korkosijoitustuotteita ovat:
- Talletukset tilille
- Joukkolainat
- Korkorahastot
- Säästö- ja eläkevakuutukset
- Korkojohdannaiset
Korkosijoittamisessa on syytä huomioida, että eri kohteilla on paitsi eri tuotto-odotukset myös riskit. Aloittelevan korkosijoittajan kannattaakin perehtyä erilaisiin korkosijoitustuotteisiin ennen ensimmäisiä sijoituspäätöksiä.
Korkosijoittamisessa sijoituksen arvon kasvu (tai lasku) perustuu korkomarkkinoiden vaihteluihin ja kehitykseen. Korkosijoittaminen kannattaa silloin kun osakekurssit ovat laskussa. Siksi onkin hyvä sijoittaa sekä osakkeisiin että korkotuotteisiin.
Korkosijoittamisen vaihtoehdot
Korkosijoittamisessa on monenlaisia vaihtoehtoja, joita erottaa esimerkiksi riski, sijoitusaika sekä tuotto-odotus. Yleisimmät korkosijoittamisen muodot ovat:
- Korkorahastot, jotka toimivat kutakuinkin samalla tavalla kuin osakkeisiin sijoittavat rahastot, mutta sijoitukset tehdään korkoihin hajauttaminen huomioiden.
- Lyhyen koron rahastot sijoittavat esimerkiksi valtioiden velkasitoumuksiin. Sijoitusaika on lyhyt, eli yleensä alle kaksi vuotta. Tällöin tavoitteena on ylittää kolme kuukauden Euriborin tuotto.
- Pitkän koron rahastot puolestaan sijoittavat esimerkiksi erilaisiin joukkolainoihin. Toisin kuin lyhyen koron sijoituksissa, pitkän koron rahastoissa sijoitusaika on yleensä yli kaksi vuotta.
Joukkolainoja on pääasiassa kahta tyyppiä:
Valtionlainat
Valtionlainat ovat yksi korkosijoittamisen muoto. Tällaisella joukkolainalla tarkoitetaan jonkin valtion liikkeeseen laskemaa velkakirjaa, jonka avulla se hakee rahoitusta markkinoilta rahoittaakseen yhteiskuntansa toimintaa.
Vakavaraisten maiden kohdalla korkosijoitukseen liittyvä riski on usein pienempi kuin esimerkiksi yrityslainoissa. Toisaalta korkotason vaihtelu näkyy näissä sijoituksissa verrattaen voimakkaasti.
Yrityslainat
Myös yritykset voivat laskea liikkeeseen joukkolainoja kun niiden luottokelpoisuus on huono ja ne tarvitsevat rahoitusta. Tällaisessa sijoituksessa sekä riskit että toisaalta tuotto-odotukset ovat korkeita.
Yrityslainoja on pääasiassa kahta tyyppiä: matalan luottoluokituksen (High Yield) lainat ja korkeamman luottoluokituksen (Investment Grade) lainat. Mitä matalampi yrityksen luottoluokitus on, sitä enemmän sijoitukseen liittyy riskiä ja toisaalta myös tuotto-odotuksia.
Joukkolainojen osalta on syytä pitää mielessä, että joukkovelkakirjan myyminen ennen lainan eräpäivää voi aiheuttaa ylimääräisiä kuluja, joiden myötä sijoituksen tuotto onkin negatiivinen. Joukkolainoihin sijoitettaessa sijoittajan tulee aina harkita onko mahdollisuus pitkäaikaiseen sijoittamiseen realistista.
- Säästö- ja eläkevakuutukset ovat pidemmän tähtäimen korkosijoituskohteita. Vaikka työssä käydessään kerryttää automaattisesti eläkevakuutusta, voi sen lisäksi ottaa myös vapaaehtoisen eläkevakuutuksen. Tällöin sijoittaja maksaa vakuutusmaksuja vakuutusyhtiölle lainaten näin rahaa, jolle maksetaan korkoa. Sijoittamansa rahan saa takaisin korkojen kera saavuttaessaan sopimuksessa määritellyn iän.
- Korkojohdannaiset ovat sijoituksia, joissa jonkin hyödykkeen arvo on riippuvainen koroista ja siihen sijoittaminen tuottaa kun korot ja sen myötä myös hyödykkeen arvo nousevat.
- Talletus- tai säästötilille tallettaminen on myös korkosijoittamista silloin kun pankki maksaa korkoa talletuksista
Mitä ovat korkorahastot?
Korkorahastot ovat korkotuotteisiin sijoittavia rahastoja ja siten vaihtoehto suoralle korkosijoittamiselle. Rahastojen hyvä puoli on se, että jo pienelläkin sijoituksella pääsee hajauttamaan eri kohteisiin jolloin sijoituksen tuotto-odotus kasvaa.
Korkosijoitukset ovat silloin tuottavia kun osakekurssit ovat laskusuunnassa ja osakekurssien noustessa korkosijoitusten tuotto taas laskee. Näin ollen onkin järkevää sijoittaa molempiin sijoituskohteisiin.
Korkorahastot jaotellaan lyhyen, keskipitkän ja pitkän koron rahastoihin. Lyhyen koron sijoitukset ovat sikäli hyvä vaihtoehto, että korkoriski on pienempi kun laina-aika on lyhyempi eivätkä varat ole sidottuja tiettyy korkoon pitkäksi aikaa. Toisaalta lyhyen koron sijoituksissa tuotto-odotus on alhaisempi kuin pidemmissä korkosijoituksissa.

Sijoita osakkeisiin, rahastoihin tai johdannaisiin.
Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.
Mitkä ovat korkosijoittamisen tuotto-odotus ja riskit?
Korkorahastoihin sijoittamisessa riskit ovat matalammat kuin osakesijoittamisessa, vaikka kaikkien muiden sijoitusten tavoin nekään eivät ole täysin riskittömiä. Korkorahastojen tuotto riippuu korkomarkkinoiden kehityksestä.
Korkosijoittamisen riskejä ovat
- Korkoriski, joka kertoo siitä miten helposti korkotason vaihtelu vaikuttaa sijoitukseen. Kun korkotaso nousee, joukkolainojen ja korkorahastojen tuotot laskevat ja päinvastoin.
Korkotason noustessa korkotuotteen myyminen voi osoittautua vaikeaksi ja sen arvo laskee, sillä markkinoilla on myös uusia korkosijoittamisen tuotteita, joissa tuotto-odotus on parempi.
- Luottoriski puolestaan viittaa siihen mahdollisuuteen, ettei joukkolainan liikkeeseenlaskijoille olekaan maksukykyä lainan takaisin maksamiseksi. Esimerkiksi yrityslainan riski on yleensä suurempi kuin vaikkapa vakavaraisen valtion liikkeelle laskeman velkakirjan. Kun luottoriski kasvaa, sijoituksen arvo laskee. Tämän pätee myös päinvastoin, eli luottoriskin alentuessa sijoituksen arvo kasvaa.
- Inflaatioriski puolestaan tarkoittaa sitä, että inflaatio voi syödä sijoituksesi tuoton. Tällöin inflaatio kasvaa suuremmaksi kuin sijoituksen korot. Vaikka saisit esimerkiksi sijoitustilille sovitun koron, voi inflaatio silti mitätöidä sen ostovoimaisen tuoton.
- Likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että joukkolainoja voi olla vaikeaa myydä nopeasti ja hyvällä hinnalla tarpeen vaatiessa. Kun markkinakorot nousevat joukkolainojen ja rahamarkkinasijoitusten arvo laskee, jolloin myös sijoittajan rahasto-osuuden arvo laskee. Jos korot nousevat, voi sijoituksen tuotto olla jopa miinusmerkkinen jos sijoittaja myy osuutensa.
Korkosijoittamisen riskit ovat pienemmät kuin osakesijoittamisessa ja eikä siihen liity yhtä suuria vaihteluita. Toisaalta korkoihin sijoittaessa myös tuotto-odotus on alhaisempi.
Tuotto riippuu mm.
- Korkotason vaihteluista ja kehityksestä
- Myyntien ja ostojen ajankohdasta
- Valituista sijoituskohteista
- Riskitasosta
Tilisäästäminen vs. korkorahastoihin sijoittaminen
Myös säästötilille laitetut rahat ovat korkosijoittamista. Tekemällä talletuksen tilillesi, voit saada säästösi tuottamaan saamalla pääomallesi korkoa. Tällaisessa sijoittamisessa huono puoli on se, että säästötileille maksetaan yleensä vain matalaa korkoa. Toisaalta tällä hetkellä kun korot ovat nousussa, tarjoavat monet pankit pitkästä aikaa asiakkailleen korkoa säästötilille tehdyistä talletuksista. Pankkien tarjoamia korkoja voit vertailla tekemästämme säästötilien vertailusta.
Jos haluat säästöillesi korkoa mutta haluat säilyttää mahdollisuuden niiden nopeaan käyttöönottoon, on tilille sijoittaminen hyvä vaihtoehto huonosta tuotto-odotuksesta huolimatta.
Korkorahastoihin sijoittaminen on kuitenkin tilille tallettamista parempi vaihtoehto sikäli, että tuotto-odotus on usein korkeampi.
Lue myös säästötilien korkovertailu tästä.
Korkorahastoihin voi sijoittaa esimerkiksi Nordnetillä
Nordnet on yksi suosituimmista osake- ja rahastovälittäjistä Suomessa. Se on tunnettu monipuolisesta sijoitustuotteiden valikoimasta sekä edullisista hinnoista. Lisäksi Nordnetillä on paljon suosittuja rahastoja, joissa kulujen, riskien ja sijoituskohteiden painotus vaihtelee.
Nordnetin muita hyviä puolia ovat
- Voit aloittaa sijoittamisen jo 15 eurolla
- Ei merkintä- tai lunastuspalkkiota
- Saatavilla yli 60 rahastoyhtiötä ja lähes sata korkorahastoa
- Voit seurata suosituimpia sijoituskohteita Sharevillessä
Lisäksi sijoittamalla rahastoihin voit jättää sijoituspäätökset ammattilaisille, eikä sinun tarvitse seurata osakemarkkinoita jatkuvasti.

Sijoita osakkeisiin, rahastoihin tai johdannaisiin.
Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.
Korkosijoittaminen Nordnetissä – Parhaat korkorahastot
Korkosijoittamisen aloittaminen on on helppoa, sillä esimerkiksi Nordnetillä on tarjolla erilaisia korkorahastoja, joiden kulut ovat matalat. Pääset sijoittamaan jo 15 eurolla ja valittavanasi on suuri määrä erilaisia korkorahastoja.
Nordnetin parhaat korkorahastot löydät hakutyökalulla, jonka avulla voit vertailla korkorahastoja esimerkiksi tuoton, kulujen, riskin ja suosituimmuuden perusteella.
Nordnetin parhaiten tuottavat korkorahastot vaihtelevat, mutta hakutyökalun lisäksi sosiaalisen sijoittamisen palvelu Shareville voi auttaa sijoituspäätöksissä. Voi seurata kokeneempien sijoittajien salkkuja tai saada vinkkejä sinulle sopivista korkorahastoista.
Ennen korkosijoittamisen aloittamista on syytä tarkastella senhetkistä korkotasoa sekä ennusteita sen kehityksestä. Lisäksi kannattaa suunnitella millaisiin sijoituskohteisiin haluaa sijoittaa ja millaista hajauttamista haluaa tehdä.
Ota huomioon seuraavat asiat kun valitset korkorahastoa:
- Riski – Kuinka suuren riskin sijoituskohteisiin olet valmis sijoittamaan? Esimerkiksi korkojohdannaisiin sijoittaminen on riskialttimpaa, mutta toisaalta niissä on paremmat tuotto-odotukset. Oletko valmis ottamaan riskin rahojesi menettämisestä vai haluatko mieluummin sijoittaa turvallisempaan kohteeseen?
- Sijoitusaika – Miten pitkäksi ajaksi haluat ja voit rahasi sijoittaa? Entä miten pitkäksi ajaksi olet valmis sitomaan rahasi tiettyyn korkotasoon? Tarkista myös voitko nostaa rahasi pois ennen eräpäivää tarvittaessa ja millainen maksu siitä peritään.
- Hajauttaminen – Sijoitusten hajauttaminen kannattaa. Voit valita itse erilaisia sijoituskohteita tai sijoittaa korkorahastoon, jolloin hajauttaminen on tehty puolestasi
- Millaisia kuluja mihinkin rahastoon sijoittamisesta tulee?
- Miten rahasto on tuottanut aiemmin ja millaisia tuotto-odotuksia sillä on tulevaisuudessa?
Miten korkojen nousu vaikuttaa korkorahastoihin?
Helposti tulee päätelleeksi, että korkosijoittaminen on kannattavaa silloin, kun korot ovat nousussa. Asia on kuitenkin päinvastoin, ja kun korkotaso nousee korkopapereiden arvo tosiasiassa laskee.
Syy tähän on se, että että korkopaperissa määritelty korko onkin matalampi kuin sen hetkiset korot, joten sijoituksen arvo laskee. Tämän vuoksi pidemmisssä korkosijoituksissa riski kasvaa, sillä korkojen noustessa sijoittaja on sitoutunut korkoon, joka on pienempi kuin markkinoilta sillä hetkellä saatava korko.
Korkorahasto onkin suoraa korkosijoitusta riskittömämpi hajautuksen vuoksi.
Milloin korkosijoittaminen on fiksu vaihtoehto?
Korkosijoittaminen on järkevä vaihtoehto silloin, kun haluaa hajauttaa sijoituksiaan ja tasapainottaa osakevoittoista sijoitussalkkua. Se on siis varsin hyvä lisä sijoittamiseen, jos merkittävä osa riskeistä on kasautunut esimerkiksi osake- tai asuntomarkkinoille.
Korkorahastot sopivat sijoittajalle, joka ei halua kovin suuria arvonvaihteluita, sillä osakemarkkinoihin verrattuna korkomarkkinat ovat huomattavasti vakaammat.
Toisaalta korkosijoituksessakin on riskinsä ja tuotto-odotus riippuu pitkälti korkotason ennusteista.
Korkoihin sijoittaminen on fiksua silloin, kun korkomarkkinoiden tuottoennusteet näyttävät hyviltä. Korkosijoittaminen onkin pitkään ollut jokseenkin epäsuosittua, sillä korkomarkkinoiden ennusteet eivät ole antaneet kovin suuria tuotto-odotuksia.
Korkosijoittamisen hyviä puolia on myös se, että voit aloittaa sijoittamisen jo hyvin pienellä pääomalla. Lisäksi sijoitusaika on usein lyhyempi kui osakkeissa, joten sijoituskohteena korot sopivat erityisesti sellaisille sijoittajille, jotka haluavat sijoittaa varansa lyhyellä aikajänteellä.
Pitkään aikaan korkosijoittamista ei ole pidetty kovinkaan tuottoisana, sillä korot ovat olleet matalalla. Korkojen noustua tilanne on kuitenkin hieman muuttunut, ja myös korkoihin sijoittamalla voi saada tuottoa. Toisaalta on muistettava, että markkinat ovat nyt ailahtelevia, joten tilanteet voivat muuttua nopeastikin ja sijoittamiseen liittyy aina myöäs riskinsä.
Usein kysyttyä
Korkorahastoihin sijoittaminen vähentää riskiä sijoitusmarkkinoilla ja hajauttaa sijoituksia. Korkorahastoissa riskit ovat myös yleensä pienemmät kuin osakesijoittamissa eivätkä sijoitusten arvojen heilahtelu ole yhtä voimakasta.
Korkorahastot ovat rahastoja, joissa osakkeiden sijasta sijoitetaan esimerkiksi valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjoihin.
Korkorahaston valinnassa tulee huomioida
– Riski
– Sijoitusaika
– Hajauttaminen
– Tuotto-odotukset
– Kulut